Jalkaterapeutti vs. kosmetologi

Minulta usein kysytään, miten jalkaterapeutin tekemä jalkahoito eroaa jonkun muun ammattilaisen tekemästä jalkahoidosta. Kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti, joten päätin kirjoittaa tämän artikkelin asian selkeyttämiseksi. Lyhyesti sanottuna, itse jalkahoito ei välttämättä eroa mitenkään, jos olet perusterve sekä jalkasi ovat terveet eikä niissä ole ongelmia. Jos kuitenkin ongelmia on, saat jalkaterapeutilta paremman avun sekä ohjauksen omahoitoon.

Kosmetologi on ammattilainen, joka tarjoaa monipuolisia kauneudenhoitopalveluja asiakkailleen. Heidän erikoisalaansa kuuluu muun muassa meikkaus, ihonhoito ja kynsien hoito. Kosmetologit voivat myös suositella kauneustuotteita ja -tekniikoita asiakkaidensa ulkonäön ylläpitämiseksi.

Kosmetologin tekemä jalkahoito on pääasiassa esteettistä hoitoa ja keskittyy enemmän asiakkaan ihon tarpeiden ja toiveiden mukaiseen hoitoon, joka sisältää ihon ja kynsien hoidon, jalkahierontaa sekä kotihoitotuotteiden käytön ohjausta. Se painottaa myös asiakkaan palvelua ja tuotteiden myyntiä.

Jalkaterapeutin jalkahoito puolestaan keskittyy erityisesti jalkojen terveysongelmien, kuten ihomuutosten, jalkainfektioiden ja kynsimuutosten hoitoon. He käyttävät monipuolisesti mekaanista hiontaa, ulkoista lääkehoitoa ja muita erikoistekniikoita, kuten kynsiproteeseja ja kynnen oikaisuhoitoa. Jalkaterapeutit keskittyvät myös varpaiden ja jalkaterien asentomuutosten hoitoon, mukaan lukien nivelten liikkuvuuden edistämisen ja suojauksen.

Jalkaterapeutit ovat alaraajojen terveyden ja toiminnan asiantuntijoita, joilla on ammattikorkeakoulun tasoinen koulutus. Kliininen jalkahoitotyö on vain yksi pieni osa jalkaterapeutin osaamisalueista. Heidän osaamisensa kattaa laajasti alaraajojen tutkimisen, hoitamisen ja kuntouttamisen. Jalkaterapeutin viisi keskeistä ydinosaamisaluetta ovat:

• toimintakyvyn arviointi (mm. pystyasento, alaraajalinjaus, kävelyanalyysi, tasapaino, asentomuutosten arviointi, jalkapeilitutkimus, painannekuva, neurologinen, vaskulaarinen ja jalkahaavan tutkimus, diabeettisen jalan riskiluokitus)
• terveyttä edistävä jalkaterapia (mm. jalkojen terveystarkastus, omahoidon ohjaus, jalkineohjaus, yksilölliset harjoitusohjelmat alaraajan lihaksille)
• ihon ja kynsien hoito (mm. paksuntuneet ja sisäänkasvaneet kynnet, kynnenalaiset verenvuodot, jalka- ja kynsisieni-infektiot, syylät, kovettumat, känsät, rakot, halkeamat, varvasvälihautumat, haavat, ulkoinen lääkehoito)
• alaraajojen toimintoja tukevat terapiat (mm. hieronta, mobilisointi, lihastasapaino, teippaus)
• jalkaterän apuvälineterapia (mm. pohjalliset, varvasortoosit, kevennykset)

Jalkaterapia on joko ehkäisevää, korjaavaa, hoitavaa tai tukevaa, riippuen asiakkaan jalkaterveyden tilasta. Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa alaraaja- ja jalkakipujen hoito, nivelten suojaaminen, jalkapohjiin kohdistuvan paineen ja kuormituksen vähentäminen, sekä turvallisten jalkojen omahoitotapojen ohjaaminen. Jalkaterapeutit hoitavat laajaa kirjoa asiakkaita, mukaan lukien diabeetikot, verenkiertohäiriöistä kärsivät sekä reumatauteja sairastavat. He hoitavat myös neurologisia sairauksia ja alaraajojen hermovaurioita sekä ihotauteja kuten psoriasista, säärihaavoja ja sienitauteja.

Tiivistetysti voimme todeta, että kosmetologi on kauneudenhoitoalan ammattilainen, kun taas jalkaterapeutti on terveydenhoidon asiantuntija. On totta, että kauneus ja terveys kulkevat usein rinnakkain, vaikuttamalla toisiinsa positiivisesti. Esimerkiksi kun kosmetologi hoitaa jalkoja esteettisesti, voi sillä olla myös terveyttä edistävä vaikutus. Samoin, kun jalkaterapeutti keskittyy jalkojen terveyden parantamiseen, saattaa se samalla parantaa niiden ulkonäköä. On kuitenkin olennaista ymmärtää, että näiden kahden ammattiryhmän lähestymistavoissa on eroja: kosmetologin ensisijainen tavoite on kauneudenhoito, kun taas jalkaterapeutin painopiste on terveyden ylläpitämisessä ja parantamisessa.